torstai 29. maaliskuuta 2012

Mihin mä olen päättänyt lähteä?

Vaarojen maraton on Kolin kansallismaisemissa juostava hieman ylimittainen maraton. Tavalliseen katumaratoniin verrattuna siis todellinen extremetapahtuma. Maraton on 43 kilometriä, sen lisäksi tapahtumassa on myös Ultrasarja (86km), 15 km sarja sekä duo-sarja, jossa juoksun lisäksi ajetaan myös fillarilla. Tuohon jälkimmäiseen en juurikaan ole perehtynyt, mutta ilmeisesti siinä edetään parina (???). Tapahtumaan otetaan muistaakseni noin 500 juoksijaa mukaan, joten kysessä ei todellakaan ole mikään massatapahtuma. Huoltona toimii reitin varrella olevat kaksi vesipistettä. Niin, kukaan ei todellakaan ole työntämässä sulle urkkajuomamukia tai banaania. Sen vesisäiliön tosiaan voi siellä kahdesti täyttää ja sen päälle on lähdettävä suunnittelemaan. Niin juomareppua, kun muutakin energiaa matkalle. Tuskin tarvinnee kertoa, että kukaan ei ole siellä myöskään keräämässä käytettyjen energiageelien roskia. Eli kaiken mitä luontoon viet, tuot sen myös pois. Myös roskat.

Kolilla maasto on todella haastavaa. Korkeuserot ovat suuria ja vaihtelevia. Reitti kulkee polkuja sekä hiekkateitä pitkin. Paikoin maasto on todella liukasta, kivikkoista ja hankalakulkuista. Suoalueet ylitetään enemmän tai vähemmän huonokuntoisia pitkospuita pitkin ja myös yksi vesistön ylityskin reitillä on. Siellä on toki soutaja joka soutaa porukkaa vastarannalle, eli uimaan ei sentään tarvitse siinä saumassa ryhtyä. Monen Kolin juoksijan teksteistä olen lukenut, että suuresta orientoitumisesta reittiin sen haasteellisuus tuli silti yllätyksenä. Kaikennäköiset loppu-aikahaihatukset saa heittää romukoppaan ja yritän...AION myös olla niitä rakentamatta. Suuntaa antavana ohjeena pidän sitä, että suoritus kestää 1-2 tuntia kauemmin, kuin tavallinen katumaraton. Joten neljän tunnin maraton kunnossa kuuden tunnin Koli olisi hyvin vedetty! No jokatapauksessa, tavoitteena on.... selvitä, kunnialla, ihmisten aikaan kisakeskukselle soppapöytään! Ja ennenkaikkea selvitä. Tännekö mä nyt oon menossa?!?! Joskus kuulen alitajunnassani sen vanhan sananlaskun, ei paljon järki päätä pakota!

Täällä lisää Vaaroista
Videonpätkää; Näillä pojilla on asenne kohdallaan!

Tuulta päin!

Viime syksyisestä, tavoitteiden (neljän tunnin alitus) valossa epäonnistuneesta, maratonista (neljä minuuttia yli sen neljän tunnin) on nyt päästy ylitse ja edessä on uudet haasteet. Kolme kuukautta ja vähän päälle tuli vietettyä ylimenokautta. Mun ylimenokausihan rakentui kutakuinkin niin, etten tehnyt juuri sitten mitään! Paluu säännöllisten juoksulenkkien maailmaan on nyt sujunut kuitenkin kivuttomammin, kuin viime keväänä. Silloinhan tuli ensimmäisen maratonin (Tukholmassa) päälle keskityttyä jopa koko kesäkin enemmän juhlimiseen, kuin juoksemiseen. Niin, ja lisättäköön vielä, että ensi talvena aion lenkkeillä reippaammin! Ja useammin!

Kuluvan vuoden haasteet on siis päätetty ja muutama satanen taas sijoitettu uusiin varusteisiin. Lenkilläkin on ruvettu käymään. Tähtäimessä on siis Vaarojen Maraton Kolilla 6.10.2012. Välitavoitteena nyt ainakin Finlandia Maratonilla Jyväskylässä puolikas. Ja mitä sitä nyt sitten muuta keksii. Alle neljän tunnin maraton siis saa jäädä nyt odottamaan kesää 2013, sen verran on haasteellinen tuo Kolin vielä hieman ylipitkä tapahtuma. Siitä aion kirjoittaa vielä myöhemmin. Suurella todennäköisyydellä tämän blogin punainen lanka tulee olemaan kohti Vaarojen Maratonia. Ainakin tämän on tarkoitus olla. Mutta paljon on edessä ennen sitä. Puolimaratonin suhteen olisi hienoa alittaa viimekesäinen (ja ainoa) aika (1.48.48) puolikkaalta. Mainittakoon tässä vielä yksi tapahtuma, LETS run -extrememaastojuoksu Jyväskylän Laajavuoressa. Mukava pieni tapahtuma, jonka viime vuonna bongasin sattumalta tapahtumaa edeltävänä iltana. Siellä otettiin viime vuonna tytöltä luulot pois ja ylpeys vaihtui nöyryyteen! Ja mä niin kuvittelin olevani kokenutkin Laajavuoren koluaja. Tuulta päin, töitä on siis tehtävä!