perjantai 28. joulukuuta 2012

Vuosi 2012

Oi voi. Kylläpä hävettää. Nimittäin yli kahden viikon blogihiljaisuus. Tässä reilu kahden viikon aikana on sitten tapahtunut... Öööö. Ei juuri mitään. Sairastelun sekä joulukiireiden vuoksi liikuntaakin on tullut harrastettua keskimääräistä vähemmän. Sekin hävettää. Aika pian tuon viimeisen postauksen jälkeen sairastin kunnon vatsataudin, joka vei minut useammaksi päiväksi petikuntoon. Siitä syystä joululahjaostokset sun muut jäivät viimeisille päiville. Juoksulenkeillä ja spinningissä on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti käytyä, mutta jokatapauksessa ihan liian vähän. Kirjoitusvirettä ei ole oikein ollut. Ylipäänsä olen aika paljon pysytellyt pois koko tietokoneen ääreltä.

Tämä vuosi alkaa olla loppusuoralla ja onkin aika laittaa listata vuoden onnistumisia liikunnan suhteen..
  • Juoksukilometrejä kaikenkaikkiaan pyöreästi 1400 kilometriä. Se ei oikeastaan ole kovin paljoa, vaikka onkin kuitenkin tosipitkä matka. Hassua.
  • Puolimaraton aikaan 1:42:11. Ja siihen olin hurjan tyytyväinen.
  • Vaarojen maraton kunniakkaasti maaliin. Huikea kokemus!
  • Alkuvuodesta tuli pelailtua ja siten myös kehitytyttyä sulkapallossa. Se oli varsin hauskaa puuhaa.
  • Jossainmäärin löysin loppuvuodesta kuntosalitreenauksen uudelleen.
Mitäpä muuta olisin voinut tehdä. Eli mitä jäi ensi vuoteen..
  • No ne muutama kilo painoa on edelleen minussa tiukasti kiinni :D.
  • En ole harrastanut koko vuonna lainkaan kuntouintia, sillä kaupunkimme uimahalli on ollut remontissa koko vuoden. Tähän tulee kuitenkin muutos pian, jee!
  • Loppu vuonna olen kyllä ollut vähän liian laiska. Tai sitten se vaan tuntuu siltä, kun on niin intessiivisesti keskittynyt tiettyyn asiaan ja yhtä-äkkiä onkin sitten tehnyt vähän kaikkea vähän :D.
  • 2790 metriä Cooperin testissä suhteutettuna puolimaraton aikaan on ehkä vähän liian vähän.
Ensi vuoden kirkkaimpana tavoitteena tulee olemaan juosta katumaraton selkeästi alle neljän tunnin loppuaikaan. Tähän tavoitteeseen tulee varmasti matkan varrella huomattavasti tarkennusta. Testijuoksujen perusteella loppuaikatavoite tietenkin tarkentuu. Lisäksi tuo maratonkin, missä kyseistä aikaa yritän juosta, on vielä hieman hämärän peitossa. Treenattava kuitenkin on, sehän on selvä!

Nyt aion jatkaa tätä surffailuani teidän muiden blogien parissa, onhan minulla myös yli kahden viikon postaukset lukematta. Nyt on ainakin tekstejä, mitä lukea :). Varmuuden vuoksi toivotan myös oikein hyvää vuoden vaihdetta lukijoille!

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Urheilu ja Hyväntekeväisyys

Tänään on tullut pohdiskeltua yhtälöä hyväntekeväisyys ja urheilu. Markkinoinnin kannalta tämä teksti olisi lieneen kannattanut kirjoittaa jo aiemmin, onhan etenkin jääkiekkoilijoiden suosima Movember vaihtunut joulukuuksi jo aikapäiviä sitten. Osa ihmisistä lienee sitä mieltä, että hyväntekeväisyyttä tulisi harjoittaa kaikessa hiljaisuudessa. Toiset taas jakavat esimerkiksi Facebookissa auliistikin hyväntekeväisyyskohteitaan. Sekä urheiluun, että hyväntekeväisyyteen, liittyy usein vahva yhteisöllisyys ja mielestäni se onkin oiva kanava kampanjoida erilaisten asioiden puolesta. Myös sosiaalinen media on avannut uusia kanavia tuoda julki tämänkaltaista toimintaa.

Mika kirjoitti tämänpäiväisessä postauksessaan kestävyysurheilusta uinnin parissa ja tässä sivuttiin toimittaja Kimmo Ohtosen uintitempausta Saimaannorpan hyväksi. Kaikinpuolin huikea tempaus (dokumentti nähtävissä vielä 26:n pvän ajan täällä). Kerrottakoon myös suomalais-skotlantilaisesta Julia Immosesta, joka perusti ihmiskaupan uhrien auttamiseksi järjestön (Sports Against Trafficking) ja tämän järjestön ensimmäinen hyväntekeväisyystempaus oli Atlantin ylitse soutaminen.

Edellämainittuja tempauksia lienee lukuisia, jotka saavat enemmän tai vähemmän mediahuomiota. Myös aivan tavallisten Matti Meikäläisten kannustaminen liikkumaan hyväntekeväisyyden nimissä lienee kampanjointia, jossa ei ole häviäjiä. Muistan erään tapahtuman ostoskeskuksessa, jossa sanomalehti Keskisuomalainen lahjoitti jokaisesta kuntopyörällä poljetusta minuutista muistaakseni euron (?) paikallisten vanhusten virkistystoimintaan. Tätä pyörää sai sitten käydä polkemassa kuka vain ja mahdollisia tyhjiä minuutteja varten paikalla oli myös polkija. Näitä "tyhjiä minuutteja" ei kyllä ainakaan minun nähteni ollut.

Usein (tai no, oikeastaan kuitenkin liian harvoin) törmää myös tapahtumiin, jossa itse urheilijat/joukkueet asettuvat tukemaan jonkinlaista hyväntekeväisyyskohdetta. Mielestäni se on hienoa, urheilijat kun usein (ja toivottavasti) toimivat monille esimerkkinä tervehenkisestä elämästä. Urheilussa ei ole kyse ainoastaan voittamisesta vaan myös urheiluhengestä. Hyväntekeväisyys sopii mielestäni urheiluhenkeen.

Ei ole oikeaa tai väärää tapaa harjoittaa hyväntekeväisyyttä ja mielestäni kaikenlaiset teot ovat tervetulleita. On hienoa, että tässä yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka kaikessa hiljaisuudessa lahjoittavat varoja hyväntekeväisyyteen. On myös hienoa, että tässä yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka tekevät sitä enemmän tai vähemmän äänekkäästi. Hyväntekeväisyyttä ei ole ainoastaan lahjoitukset, vaan myös se, kuinka epäkohtia ja apua tarvitsevia saadaan aina suuremman yleisön tietoisuuteen.

Päivän menotärppinä Jyväskylässä olisikin tarjolla seuraavaa...


Futsal Liigaa johtava Kampuksen Dynamo ottaa mittaa Veikkausliigaa pelaavasta JJK:sta futsalin merkeissä. Lipun hinta illan mittelöön on vapaavalintainen, kuitenkin vähintään 5€, ja lipputuotot lahjoitetaan kokonaisuudessaan Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalle.

Ja vaikka kyseessä olikin yhtälö urheilu ja hyväntekeväisyys, niin ei toki unohdeta musiikkia kampanjointikeinona...


torstai 6. joulukuuta 2012

Mikä saa sinut liikkumaan ja mikä ei?

Nyt on vähän sellainen fiilis, että mieli tekisi kirjoittaa, mutta ajatukset ne on sitten vähän vähemmän korkealentoisia. Sitä varmaan voisi kutsua jonkinlaiseksi aihepulaksi tai luovuuden puuttumiseksi. Niimpä päästän itseni helpolla. Lueskelin On The Move -blogista sen verran mukavan haasteen, että päätin napata haasteen omaankin blogiini. Haasteena on listata kolme asiaa, jotka saa sinut liikkumaan sekä kolma asiaa, jotka saa sinut jäämään kotisohvalle.

Aloitetaanpa niistä, jotka saa mut liikkumaan:

1. Fiilis. Liikunta tuottaa mielihyvää ei ole turhanpäiväistä lätinää, vaikka joku ei liikkuva näin saattaakin ajatella. Nuo endorfiinit on ehdottomasti yksi tärkein liikkumiseen kannustava tekijä. Saan urheilemalla hyvän mielen ja stressitasot pysyy balansissa. Liikunnasta saa myös lisäenergiaa päivään, lainaten A. Stubbia: "Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisäenergiaa päivään."

2. Fyysisyys. Hyvä kunto on minulle tärkeä asia. Arkiset askareet on vain huomattavasti helpompi suorittaa, mikäli fyysinen kunto on hyvällä tasolla. Enkä väitä etteikö ulkonäöllä ole mitään merkitystä, vaikka varsinaisia kauneusihanteita hieman dissaan. Liikkuva ihminen vaan on hyvännäköinen. Tasapainoisen kropan lisäksi myös nuo kohdan 1. asiat näkyvät ulospäin.

3. Tavoitteet. Omaa kehittymistä kohti tavoitteita on hienoa seurata. Tuloksilla on merkitystä, koska olen senhenkinen ihminen. Sekä onnistumiset, että epäonnistumiset kuuluu tavoitteelliseen urheiluun. Kummastakin niistä saa aina jotain matkaansa kohti uutta.



Ja sitten niihin, jotka saa mut jättämään treenin väliin:

1. Väsymys. Etenkin maratoniin valmistavalla kaudella oon tosi huono jättämään treenejä väliin väsymyksen takia. Tässä asiassa täytyy osata kuunnella itseä; laiskottaako vai väsyttääkö? Laiskottelun vuoksi en kyllä jää sohvalle ja väsymyksenkin suhteen toisinaan tuntuu, että mun mies osaa kuunnella mua paremmin kun mä itse :D. Jos treenaa paljon, saattaa väsymys iskeä vain jo siitä. Yleensä tähän tarvitaan kuitenkin jokin muuttuja, kuten huonoja yöunia. Etenkin näin kolmivuorotyössä tuo yöuniasia saattaa helposti tulla yllätyksenä. Täytyy osata jättää yksi treeni väliin eikä pilata yhdellä väsyneellä treenillä koko viikon treenejä!

2. Yllättävät menot. Jos lepopäivänä tulee tulee seuraavalle treenipäivälle esim. kavereiden kanssa menoja, pyrin kyllä hoitamaan treenit ensin. Toisinaan tulee kuitenkin tilanteita kun se on mahdotonta. Aina ei todellakaan tarvitse tuonkaltaisista asioista kieltäytyä treenien vuoksi vaan voi sitten passata ne treenit. Elämässä on muutakin kun urheilu. Nää yllättävät menot saattaa liittyä myös työhön, esim. jäät tekemään pitkän päivän työkaverin sairastuttua.

3. Kiire. Suunnittelen kyllä tehokkaasti viikkoni siten, että liikunnalle on aikaa. Toisinaan kuitenkin on sellaisia viikkoja, että jo alkujaan täytyy suunnitella yksi lenkki tai treenikerta vähemmän. Se ei ehkä ole varsinaista treenin väliinjättämistä, mutta jokatapauksessa asia joka saa mut treenamaan toivottua vähemmän.


Haastanpa tähän kaikki lukijat!

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ  :).

-kuvat:weheartit.com-

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Muutama blogisuositus

"Olen alkanut pitää lukemieni blogien kirjoittajia ikäänkuin ystävinäni. Outoa. Luetteko te muut paljon blogeja?" Näin kirjoitti facebookissa tänään eräs tuttavani. Jätin kommentoimatta tuohon päivitykseen mitään, mutta ajattelinpa kirjoittaa aihetta sivuten täällä blogissa. Täällä blogimaailmassa lienee syntyy helpostikin tuollaisia tuntemuksia ja osa näistä virtuaaliystävyyksistä näkemykseni mukaan viedään myös ihan fyysisen tapaamisen tasolle, esim. blogitapaamiset jne. Postauksista päätellen näissä tapaamisissa on myös viihdytty.

Ystävinä on omalla kohdalla ehkä hieman kärjistetysti sanottu, mutta motivaatiota sekä ideoita seuraamieni blogien kirjoittajat kyllä antavat. Samoin myös oman blogini kommentoijat. Itse seuraan oikeastaan vain ja ainoastaan liikuntablogeja. Osa seuraamistani blogeista on ns. "asiablogeja", joissa kirjoittajan omat tuntemukset ja fiilikset jäävät etäisiksi. Ehdottomasti lemppareitani on kuitenkin sellaiset blogit, joissa kirjoittaja antaa ns. palan itsestään kirjoituksiin, omia fiiliksiään ja tuntemuksiaan.

Tässäpä muutama lemppariblogini bongatavaksi:

Kevyet kilometrit, raskaat raudat 

Nimestä päätellen blogin kirjoittajan intressit ovat pitkälle juoksussa sekä kuntosalissa. Mukava sekoitus fiilispostauksia sekä asiapostauksia taitavasti kirjoitettuna. Blogista saa kuvan, että kirjoittaja on todella paneutunut itseä kiinnostaviin asioihin ilman turhaa hifistelyä!

super-sets.com 

Kirjoittajana puoliammattilainen bmx-pyöräilijä, joka kirjoittaa artikkeleita myös fillarilehteen. Opiskelee paljon liikuntaan liittyviä asioita ja postailee tietouttaan ja oivalluksiaan. Asiablogi, jossa ei kirjoittajan omasta harrastamisesta kerrota.  Postaukset ovat monipuolisesti liikuntaan liittyviä.

Arctic Spot Addicts

Varusteita, Ilmiöitä, Urheilua, -markkinoi blogi itse. Sivustolla on useampia kirjoittajia aina hölkkääjästä kilpaurheilijaan. Kirjoittajatiimi testailee monipuolisesti urheiluun, lähinnä juoksemiseen, liittyviä varusteita. Luokittelisin asiablogiksi tämänkin, vaikka omiakin harjoittelufiiliksiä täällä kyllä jaetaan.

Älä poika märise vaan reenaa! 

Tässä blogissa on vasta neljä postausta, joten en nyt oikeasti edes tiedä kuinka hyväksi blogi muodostuu. Triathlonista kiinnostuneena on kuitenkin mielenkiintoista ruveta seuraamaan ihan tavallisen ihmisen treenejä kohti Ironmania. Odotukset on siis korkealla, jee!

Tavoitteena mielekäs elämä

Paikallisen OIKEAN kestävyysjuoksijan blogi OIKEAN kestävyysjuoksijan arjesta positiiviseen sävyyn kirjoitettuna. Kuvissa vilisee tutut maisemat, osaltaan varmaan siksikin niin mukava seurata. Näitä kirjoituksia lukiessa tulee usein mieleen kuinka mukavaa olisi, jos itselläkin olisi useammin lenkkiseuraa.

-kuva:weheartit.com-

tiistai 4. joulukuuta 2012

Good day to run!

Jn kanssa oli sovittu tälle päivälle juoksulenkki, jonka pituudeksi muodostui 14.5km ja aikaa tuohon lenkuraan meni 1h30min. Olen siis käynyt ulkoiluttamassa Speedcrosseja ensimmäisen kerran kunnon talvikelissä ja hyvältä tuntui. Pakkasellekin on laitettu luu kurkkuun (ok, laittoi se pakkanenkin vähän mulle..)!



Lämpötila oli nimittäin Forecan mukaan -20 astetta, feels like -29, sillä luoteistuultakin oli sen neljä metriä sekunnissa. Mä en nyt oikein tajunnut, että siellä tosiaan oli niin kylmä.. Kyllä mä jossain vaiheessa mittariakin katsoin, mutta jotenkin nyt vaaan kuvittelin, että ilma olis muka lauhtunut. Aurinkokin niin kivasti paisteli ja kaikkee. Pukeutumisen suhteen siis koin jonkin sortin epäonnistumisen, mutta se lienee ei ihme, jos tuohon keliin lähtee vuoden ensimmäiselle talvilenkille! Kaikenkaikkiaan juoksu kulki kyllä ihan kivasti ja nyt on varsin voimaantunut fiilis :).



Meidän lisäksi mukana oli myös kolmas "tyyppi", nimittäin Jn uusi Suunto Ambit  -sykemittari. Vai onko noita soveliasta enää edes kutsua sykemittareiksi, sillä tuo sykkeen mittaus on vain pikkiriikkinen palanen koko mittarin tarjonnasta! Taatusti mainio kapistus ja mäkin haluaisin sellaisen. Tosin aion kyllä hieman harkita asiaa, sen verran pelillä on hintaa, ettei sitä tällä hoitajan palkalla kannata hetken huumassa hankkia. Oon vähän oppinut, tuolla kaapin pohjalla kun lojuu mm. Garminin gepsi.. Ihan yhden kesän käytetty vehje! Mut kun se on niin iso.. Ja vaan GPS. Ja, ja, ja..



Mutta joo, palataanpa vielä vähän keleihin. Ääriolosuhteissa lenkkeily kyllä kasvattaa itsekuria ja luonteenlujuutta. Mun mielestä niitä ääriolosuhteita on mm. jos lämpötila on kovasti jommassa kummassa reunassa, esim. jos pakkasta alkaa olla yli 20 tai hellettä vaihtoehtoisesti yli 25. Sitten on vielä nää kovat tuulet ja tuiskut. Mukavuusalueet on kaukana noilla lenkeillä, vaikka vauhti tai matka olisi mikä. Ehkä se just siks onkin tavallaan niin mukavaa!

-kuvat weheartit.com-

maanantai 3. joulukuuta 2012

10 lempiasiaa

Aikani ratoksi poimin Liikuntapäiväkirja -blogista haasteen kymmenestä lemppariasiasta. Haasteen toisesta säännöstä poiketen Jaanaba oli haastanut kaikki bloggaajat tarttumaan haasteeseen. Haasteen säännöt on seuraavanlaiset:
  1. Listaa tämän hetken kymmenen lempiasiaasi.
  2. Jaa haaste vähintään viidelle tykkäämällesi blogille ja ilmoita siitä heille.
  3. Muista nauttia listaamistasi asioista mahdollisimman usein! :)
Elikkäs tässä tulee nyt sitten mun kymmenen tämän hetken lempiasiaa.

1. Liikunta. Mä en osaa kuvitella elämää ilman liikuntaa. Juokseminen on mun lempparijuttu ja vaikka vannon monipuolisen liikunnan nimeen, niin aika usein huomaan lenkkeilyn vievän niin paljon aikaa, että muu liikunta jää vähemmälle. Tämän hetken "kuuma peruna" on ehkä kuntosaliharjoittelu. Sulkapalloa olisi mieli myös päästä pelaamaan, mutta sen lajin suhteen kärsin kroonisesta pelikaveripulasta, njääh. Olen myös kova hyötyliikkumaan, sillä en omista autoa. Uskon, että mun aamujen pelastus on se, että voin liikkua ulkoilmassa töihin :).



2. Musiikki. Mä oon aika laajan musiikkimaun omaava ihminen ja kuuntelen paljon musiikkia, pääosin Spotifysta. Tällä hetkellä oon kyllä kuunnellut aika paljon rap- ja reggaemusiikkia. Tuosta laajasta musiikkimausta kertoo lienee myös se, että olen vuoden aikana käynyt sekä Madonnan että Rammsteinin keikoilla. Tämän lisäksi olen käynyt lukuisten suomalaisartistien keikoilla, muutaman viikon kuluttua olisi edessä Hi Energy Tour, jossa esiintyjinä on mm. Cheek, Aste, Brädi, Redrama ja JVG. Mun pitäis ehkä laittaa enemmänkin rahaa kaikkiin keikkoihin, koska tykkään niistä niin paljon! Ylipäänsä ihmisten pitäisi laittaa rahaa enemmän elämyksiin, kun konkreettisiin asioihin.



3. Mun mies. No se nyt tietty on tämän(kin) hetken lempiasia, koska se on mun mies. Mun miehen seurassa mä nauran paljon ja se on mulle tärkeää. Yhdessä pitää olla hauskaa. Monissa asioissa me ollaan aika erilaisia, mutta kunnioitetaan toista puolin ja toisin, eikä pyritä muokkaamaan toisesta itsen kaltaista. Mä oon meistä se menevämpi tapaus ja mun mies on taas se, joka viihtyy enemmän itekseen omien juttujensa parissa. Tehdään kuitenkin yhdessäkin paljon asioita, mutta kivointa on vaan se ihan tavallinen oleminen ja arki. Ollaan kumpikin liikunnallisia ihmisiä ja meillä on samanlainen huumori ja elämänarvot. Luottamus on priimaluokkaa. Meidän on hyvä olla yhdessä.



4. Pikkujoulut. No, ylipäänsä ulkona käyminen ystävien kanssa. Oon tänä vuonna tehnyt sitä aika paljon. Tuo on aika kausiluontoista, mutta nyt tällä hetkellä se on yksi mun lempiasia, sillä takana (ja epäilemättä tuon pääotsikon vuoksi myös edessä) on monta hyvää iltaa. Noita iltamia on vietetty sekä sisarusten, ystävien sekä työystävien kanssa. Osassa on ollut mukana myös mun mies, mutta se ei ole aina niin innokas lähtemään, jos nyt ei kovin tärkeää syytä ole. En mä ehkä jonkun toisen mittarilla mitattuna paljoa käy ulkona, mutta parikin kertaa kuussa on paljon ihmiselle, joka on joskus ollut kokonaiset puoli vuotta käymättä missään :D. "Aika aikaa kutakin...."



5. Työ. Onko väärin, jos tykkää työstään? No ei todellakaan! Niinkin paljon aikaa kun työn parissa viettää, niin onhan siitä tykättävä. Tai ainakin mun on. En mä muuten jaksaisi olla! Siitä saa vielä kaiken muun hyvän lisäksi rahaakin (vaikkei tällä alalla kovin paljoa :D), että voi tehdä kaikkee muita lempijuttuja.



6. Asusteet. Oon shoppailulle perso, myönnän. Tässäkin mennään vähän kausiluonteisesti.. Innostun yleensä jostain tietyistä jutuista ja kattelen just niitä juttuja sitten ostoaikeissa. Asusteet on nyt niin jees, kaikki ihanat pipot, huivit, korut jne. Asusteiden lisäksi tällähetkellä on in myös ns. "puoliurheilulliset vaatteet".. Ei hitto, mikä sana! No sellaset rennot paidat ja housut, jolla voi muka urheilla, mutta ei kuitenkaan oikeasti urheilla :D. Ihan oikeita urheiluvaatteita katselen kyllä Ale -laareista jatkuvasti. Värikkäät housut sen sijaan alkaa olla jo taakse jäänyttä elämää. Pitäis vissiin käydä tuota vaatekaappia joskus vähän läpi?



7. Lukeminen. Olen lukenut aina. Enemmän tai vähemmän. Jopa yövuoron jälkeen luen ennen kuin käyn nukkumaan.. Useinmiten tasantarkkaan yhden aukeaman, mutta luen kuitenkin. Tällä hetkellä "työn alla" on Anna-Leena Härkösen (uusin?) Onnentunti. Ei ehkä paras Härkönen, mutta hyvä.. Niinkuin Härköset on! Lehdistä luen säännöllisesti oikeastaan vain Juoksija -lehteä. Niin, ja tietenkin Keskisuomalaista. Ja lehdillä tarkoitan näitä paperiversioita..



8. Muu perhe ja ystävät. Mun mies sai oman kohdan, muuta perhettä on sitten mun sisarukset (perheineen, eritoten mun rakas kummityttö). Noita ystäviä kun miettii, niin ne on kaikki vähän erilailla tärkeitä mulle. Kavereita on paljon, mutta sellaisia läheisempiä ei sitten niin paljoa.. Riittävästi kyllä. Mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampi on tutustua uusiin ihmisiin. Ehkei siihen ole tarvetta. Mutta joskus tulee vastaan ihmisiä joiden kanssa vaan on niin samalla aaltopituudella ja tämänkin olen saanut tässä lähihistoriassa kokea :).



9. Vain elämää! ja Tanssii tähtien kanssa. Anteeksi nyt vaan, mutta mun oli pakko ujuttaa nuo samaan kohtaan. Oon yleensä tosi huono seuraamaan televisiota, mutta nuo kaksi sarjaa musiikkeineen on saanut mun fiiliksen ihan kattoon..!



10. Ylimääräiset vapaapäivät. Se on sitten ihme juttu miten yksikin ylimääräinen vapaa tekee ihmeitä. Työvuorolistaa on niin paljon mukavampi suunnitella, kun kuuden vapaan sijasta niitä vapaita onkin seitsemän.. Tai jopa yhdeksän! Itsenäisyyspäivien, joulujen ja muiden myötä eletään tänä vuonna oikein todella arkivapailla siunattua aikaa. Kivaa :).



Tässäpä ne tälleen äkkiä mietittynä ja kirjoitettuna. Missään järjestyksessä nää ei ole ja suurinpiirtein puolet näistä on sellaisia ikuisuuslemppariasioita, tämän(kin) hetken lemppariasioita. Osan taas olisi varmaan jonain toisena päivänä korvannut joku muu asia.. Kuten esimerkiksi kesä (kun tällä hetkellä ei ole kesä, nyyh!), ruoanlaitto (aika-ajoin oon tosi fiiliksissä kokkaamisesta, sitten on näitä aikoja kun pyörittelee niitä samoja safkoja vaan..), syöminen (miks ihmeessä se ei ole tuolla??).. Niin paljon on elämässä lemppariasioita, siitä vaan miettimään :).

(kuvat: weheartit.com)


Viikko 48

Viikko se on taas vierähtänyt ja (apua :O) jälleen aika kevyin liikunnoin, nimittäin punttisalia 2 x 60min. ja spinningiä 2 x 60min. sekä hieman juoksentelua sisäradalla "loikkatreenin" (30min. + 15min.) yhteydessä. Tuo viimeisin on siis uusin tuttavuus mun treeneissä ja täytyypä sanoa, että varsin mukavaa puhaa :). Loikkaharjoittelu olisi tarkoitus ottaa osaksi ympärivuotisia treenejä, joko juoksulenkkien yhteydessä ulkona tai salitreenin yhteydessä sisäradalla. Olen siis vielä aika noviisi tuon loikkaharjoittelun suhteen, mutta ehkäpä kirjoittelen kokemuksiani siitä tuonnempana.

Eilen sekä viime yönä oli taas kurkku ja korvat niin tuhannen kipeät ja päätin, että nyt tulevana aamuna (maanantaina) varailen kyllä työterveyteen aikaa. No, kas kas, illalla ei sitten tuntunut kurkussa juuri mitään. Täytyy nyt vähän pohtia miten toimin. Mä vaan niin kovasti toivon, että tulisi jo ihan "100 prosenttisen terve fiilis"! Tää blogikin alkaa muistuttaa yhtä valitusvirttä (no ei kai sentään!) joka on kaikkea muuta kun mun tapaista :D.

Mutta tässäpä pientä päivitystä täältä yövuorosta (voin kirjoittaa tuon, koska työnantajani ei lue tätä blogia :D). Ehkäpä aikani kuluksi valmistelen loppuun myös jonkin aiemmin aloitetuista teksteistäni. Mukavaa viikkoa!

P.S. Kirjoittelin tuossa taannoin postauksen maratonohjelmista. Kyseisessä tekstissä oli linkki Janne Holmenin maratonohjelmiin kohti vaihtoehtoisia loppuaikatavoitteita. J (huomattavasti näppärämpänä tyyppinä) laskeskeli noista ajoista 3.30 loppuaikaan tähtäävän ohjelman, joka on mulla tulostettuna versiona sekä linkkinä sähköpostissa. Oon siitä aika liekeissä nyt ja yritän saada sen tässä joku päivä liitettyä tänne blogiin.. Tiedosto on vaan vähän sellaista mallia jota en oikein kovin hallitse, mutta yritetään!