tiistai 1. maaliskuuta 2016

Mitä liikuntaa mä en harrasta(isi)...

Aika usein (no tietenkin!) blogeissa kirjoitellaan urheiluista, mistä tykkää. Tämä postaus onkin poikkeava. Aion nimittäin kirjoittaa urheiluista joista en jostain syystä (selviää kyllä mistä) niin kovin pidä. Vaikka tykkään enemmän tai vähemmän aika monista lajeista, niin myös mulla löytyy lajeja, jotka ei kuulu suosikkeihin. Puhun nyt nimenomaan omassa harrastusmielessä suosikkeihin, muiden harrastamana ja itsenikin seuraamana tilanne on ihan eri. Mitä liikuntaa siis en harrasta, enkä oikeastaan osaa edes kuvitella harrastavani.

Oikeastaan näitä lajeja oli kohtalaisen vaikea keksiä, sen verran kaikkiruokainen olen myös liikunnan suhteen. Tässäpä nyt kuitenkin tulee viisi lajia, joita tämä kaikki ruokainen ei osaa kuvitella harrastavansa:

  • Jalkapallo ym. pallo- tai mailapelit, joissa joutuu ottamaan kovaakin kontaktia toiseen. Ei oo mun juttu. Ei oo ollut koskaan. Oon tosi arka syöksymään ja ottamaan palloa toiselta ja aralle kontaktipelaajalle ei voi käydä kuin huonosti. Toista se on, jos saa ihan omin nokkinensa syöksyä palloon (kuten sulkapallo). Tähän kategoriaan menee siis salibandy, koripallo, futsal, jääkiekko (jota olen lapsena kokeillut!). (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että meillä kyllä katsotaan paljonkin jalkapalloa, eikä se harmita mua yhtään. Itse en arvokisoja lukuunottamatta aktiivisesti osallistu, mutta anyway. Futis on jees ja lätkää katselen itsekin. Ihan livenäkin!)
  • Taistelulajit. Ei, ei. Varmaan vähän samasta syystä kun äsken. Joku nyrkkeily ainaskin on aika ykkönen näistä ja musta on tosi vaikea kuvitella, että ikinä oppisin lyömään kunnolla toista vaikka sillä olis kuinka pistehanskat tai mitään! Ja varmana menis ranne kanssa. Oon siis aika nössö. Hassua, että pystyn kyllä hyppimään ja pomppimaan vaikka miten vailla itsesuojeluvaistoa, mutta sen täytyy tapahtua niin, ettei mukana ole muita. (...katselin myös, silleen sormien välistä kurkkimalla, Amirkhanin viikonloppuisin matsin!)
  • Koreografiset ryhmäliikunnat. Se on lähinnä vitsi, kun parikymmentä henkeä sisältävällä ryhmäliikuntatunnilla 19 menee samaan tahtiin ja yksi, eli minä, säheltää omiaan. Mun koreografinen ymmärryskyky on hyvin hyvin rajallinen ja ärsyynnyn, jos pitää koko ajan ajatella kumpi jalka johtaa ja laskea päässä numeroita. Saati sitten heilutella vielä käsiä. Ei kiitos. (Olen kokeillut, säännöllisin väliajoin jopa!)
  • ...oikeastaan tuohon samaan voisi myös lisätä tanssin. Siis yksilötanssin. Mun kärsivällisyys ei vaan kertakaikkiaan riitä, lahjoista puhumattakaan. Paritanssia haluaisin kyllä oppia ja aika-ajoin ehdottelen Jarpalle tanssikursseja, mutten kuitenkaan ole erityisen pahoillaan hänen vähänlaisesta innostumisesta. (Aika-ajoin on lähinnä silloin, kun telkkarissa pyörii Tanssii tähtien kanssa, mutta ilmeisesti sekin sarja on loppunut? Harmi!)
  • Sukellus ja etenkin luolasukellus. Katseltiin kerran pikkuveljien kanssa Youtube -videoita kotikontujen Kaatialan louhokselta, jossa tyypit sukelteli sinne luoliin. Meinasin saada paniikkikohtauksen jo pelkästä videoiden katselusta, joten toteutus jääköön niille, jotka on vähän vähemmän klaustrofobisia. Vaikka tää on nyt vikana listassa, niin kaikkia muita tekisin vaikka monta tuntia päivässä, mutta luolaan en sukella! (Tämän hetken must see -leffa on ehdottomasti Takaisin pintaan!)

Palaan tähän tekstiin, kun oon jumppatuntien ja futsaltreenien päälle käynyt ostamassa nyrkkeilyhanskat ja lähdössä seuraavalla viikolla luolasukeltelemaan louhokselle. Sillä koskaan ei pidä sanoa ei koskaan ja viisi vuotta sitten tuosta listasta olisi todennäköisesti löytynyt myös hiihto. Just nyt kuitenkin, ei kiitos! Ja onneksipa näitä lajien parissa voi sitten viettää aikaa tyylillä, joka on kursivoituna!

Mitä sä et osaa kuvitella harrastavas? 

Ja ennen kaikkea, menisitkö itse tuonne?


10 kommenttia:

  1. Heh, aika paljon samoja inhokkilajeja meillä! Pallopelit, etenkin lentis ja pesis, no thanks. Samoin tanssi ja kaikki koreografinen. Ei tuu hikeä pintaan kun aika menee koreografian epätoivoiseen tapailuun. Joo, ei sukeltamista mullekaan. Eikä muuten taistelulajejakaan! Suunnistaminen ei ole myöskään mulle, vaikka haluaisinkin. Suuntavaisto on jäänyt saamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kyllä lentis ja pesis menis, koska niissä ei tarvii viedä palloo vastustajalta :D. Silleen fyysisesti. Mäkään en osaa suunnistaa, mut haluaisin. Aion kyllä vielä opetella :).

      Poista
  2. Hah, meitä on siis enemmänkin! Siis meitä, joilta ei noi koreografiajumpat oikein luonnistu. Mennäänkö Taru joskus yhdessä heilumaan tollaselle tunnille? :D Ollaan sit yhdessä ihan väärinpäin. :p Ei vaan, kuten Anumaariakin sanoi, eihän se ole itselle edes liikuntaa, kun kaikki huomio menee vaan siihen säätämiseen, että kumpi käsi tässä nyt piti nostaa.

    Mä tykkäisin kyllä sählystä ja mm. koriksesta. Korikseen ei vaan riitä pituus ja sähly on ihan liian tapaturma-altis laji mulle.. Muuten voin kyllä yhtyä listaasi! Lisäksi laittaisin sinne vielä golfin (kai se lasketaan urheiluksi?). Ei vaan riittäisi kärsivällisyys siihen. Ja maastopyöräily kuulostaa kans ihan liian vaaralliselta, kun kyseessä olen minä..

    VastaaPoista
  3. Hei hauska välillä kuulla näitäkin :) Mun urheiluhumputus on lähtenyt pallopelien parista, joten niitä toki rakastan.. mutta vierastan kaikkea sellaisia urheilulajeja, jotka on kovin teknisiä. Esim. hiihto ja pyöräilykin on vähän sellaisia, kun tarvii kaikenmaailman erityisiä välineitä, huoltoa jne. Samaan syssyyn menee kyllä kaikki kiipeilyt ja sukelluksetkin, kun jotenkin en osaa luottaa itseeni tämmöisissä teknisissä jutuissa.. että onko varmasti kaikki turvallista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se tekninen juttu onkin ihan peestä ja siksi mullakin meni niin pitkään ennen kun innostuin esim. pyörästä ja hiihdosta. Enkä mä suksille osaa vieläkään tehdä muuta kun laittaa pikaluistoa :D. Pyöränkumin oon oppinut vaihtamaan, koska Jarppa on pakottanut ja ihan hyvä että onkin :D. Kiipeily kiinnostaa mua ihan hirveesti, luonnossa kiipeily. Kauheesti oon lukenut kirjoja ym. En sitä kyllä missään ole kokeillut, paitsi näissä Flow Parkeissa.

      Poista
  4. Tämä olikin yllättävän vaikea miettiä. Kyllä mullakin tuo sukellus on "ei ikinä" -listalla. Liian pelottavaa. Useimmat joukkuelajit on sellaisia, mistä en pääsääntöisesti nauti yhtään, joten ei niille. Mäkihyppyä en uskaltais harrastaa, enkä esim. ratakelkkailua, alamäkiluistelua, ynnä muita "huimailulajeja". Näen jo silmissäni vääntyneet polvet, rusentuneet ranteet ja huulen läpi tulevat hampaat. :-D Siis olen nössö ja suosin nössöjä lajeja. Kiipeily tekee poikkeuksen, joskin siinäkin otan aina tosi varman päälle. Eli en varmaan koskaan tulis oikein hyväksi kiipeilijäksi. Kyllä kilpapyöräilykin on liian vaarallista. Yksi voin ajaa kovaa, mutta en ikinä uskaltaisi ajaa kovaa lähellä muita. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei mullekaan luistelua. Oikeastaan missään muodossa, paitsi retkiluistelua voisin!

      Poista
  5. Hui kauheeta, mäkihyppy! :D Joo ei mulle mitään semmoista, mikä vaatii hyvää tasapainoa. Lapsena tehtiin aina hirveitä hyppyreitä, joista minunkin piti suksilla laskea ja yleensä pyllähdin. Tosiaan, huono tasapaino on. En oikein osaa luistella enkä luisteluhiihtää, olen niissä niin huono etten tykkää harrastaakaan. Ehkä jos opettelisi kunnolla joskus... Mutta tykkään kyllä mennä pertsaa omaa mummovauhtiani tarpeeksi helpoissa maastoissa ja pitoteipit pohjissa, niin suksia ei tartte huoltaa kuin kerran vuodessa. Maastopyöräilystä tykkään myös ihan hirveesti, vaikka oonkin nössö :) Haluaisin kokeilla alamäkiajoa/freeridea.

    Sukellus- tai muutkaan vesilajit ei oo oikein koskaan kiinnostaneet, vesihiihto esim. ihan nounou. Paitsi tietty soutu ja melonta, mutta niissähän ei olla suoraan vedessä, jos kaikki menee putkeen :) Eikä nuo taistelulajit tai tuo nyrkkeily kiinnosta pätkääkään. Jotain aerobicia en osaa yhtään, enkä tykkää siitä mutta tanssimisesta tykkään. En ymmärrä, mikä ero siinä muka on. Joukkuepelit on sopivalla porukalla tosi hauskoja, kun osaamistaso on suht tasaista eikä ole sitä runttausmeininkiä, vaikka puolitosissaan pelataankin ja oikeasti yritetään. Jalkapallo, pesis, lentis, sähly, peukku kaikille! Sulis, padel ja kössi on myös kivoja ja tennis-kurssille haluaisin mennä joskus. Golfia oon kokeillut, mutta siihen pitäisi käyttää niin paljon aikaa, että oppisin ja ylipäätään mulla ei normaalisti (=terveenä ollessa) riitä aika tuommoisiin, kun on muutakin mitä haluaa tehdä.

    Tulipas sekavaa höpötystä, mutta siis voi tykätä harrastaa jotain, vaikkei sitä oikein osaisikaan ja päin vastoin. En ole mitenkään teknisesti lahjakas liikuntalajeissa, mutta eikös se into korvaa taidot ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sehän se on kun ei oo aikaa (taikka rahaakaan :D) harrastaa ihan kaikkee ja ihan kaikkialla :D. Just hyviä kommentteja tullut tähän postaukseen :D. Kakkososassa voisin kirjoittaa mitä kaikkea harrastaisin jos olis yltiöpäin aikaa, rahaa ja lahjakkuutta :D.

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3