torstai 24. marraskuuta 2016

Kuinka kulkee punttitreenit nyt?

Juoksu ja liikunta-ajatuksia noin yleensä on jo pureskeltu, molempia omissa postauksissaan. Seuraavaksi käydään sitten salitreenaamisen kimppuun. Kuinka punttisaleilu ja lihaskuntotreenit on sujunut kasvavan vauvamahan kanssa? Tällä hetkellä elellään 26. raskausviikkoa ja käyn  salilla taikka jumpassa kolmisen kertaa viikossa. Sen lisäksi tai sijasta saatan harrastaa jonkinlaisia kotijumppia lenkin päälle. Jumpat on yleensä uimahallin jumppia ja lihaskuntopainotteisia, eli pumppia jne. Jumpasta riippuen jotain juttuja joutuu tunnilla modifioimaan. Ainaskin coreosuuksia, jos ei muuta. Crosstrainingtunnit, corejumpat ja sen sellaiset olen suosiolla passannut.



Alkuraskaus sujui salitreenien osalta aikalailla normaalisti. Huonovointisuuden vuoksi jouduin pitämään jonkun viikon taukoa kesälläja tämä johti luonnostaan sarjapainojen laskuun. Vatsan kasvaessa keskivartalotuen katoamisen huomasin kohtalaisen aikaisessa vaiheessa, Olisikohan ollut jo ensimmäisen kolmanneksen loppumetreillä? En tiedä voiko varsinaisesta katoamisesta puhua, mutta fiilis isoilla painoilla tehdessä oli erilainen. Samoin venytys (esimerkiksi leuanvedon ala-asennossa) tuntui kummalliselta. Salijamppojen kesken puhutaan ehkä nostovarmuudesta. Loppuviimein osasin kuunnella näitä viestejä varsin hyvin. Joissain liikkeessä riitti painojen keventäminen ja joitain liikkeitä sitten vaan skippasin pois kokonaan.



 Selinmakuu ei mulle ole toistaiseksi tuottanut minkäänsortin huonoa oloa, mutta suositusten mukaan olen selinmakuulla tehtävät liikkeet jättänyt pois. Niinpä esim. penkkipunnerrus on vaihtunut vinopenkkiin ja sitä rataa. Päinmakuulla en juuri mitään ole tehnyt ennenkään. Sarjapituudet menee siinä keskimäärin 12-15 toistossa ja painot on sen mukaisia. Tällä hetkellä pyrkimys on tehdä painoilla, joilla pystyy sen 15 toistoa tekemään. Edelleen kuitenkin satunnaisesti huomaan ottaneeni käsittelyyn siihen nähden vähän turhan isoja painoja. Tässä kohtaa sitten suosiolla jätän niitä toistoja varastoon. Ylipäänsä treeni on sellaista, että niitä toistoja jää erilailla varastoon. Keventelyä rupesin salitreenissäkin tekemään jo ennen kuin varsinaisesti sitä tarvitsi tehdä. Ihan vain muokatakseni "treeniasennetta" uuteen tilanteeseen.






Väsymys on ollut ehkä se eniten treeniä vastustava tekijä. Raskaana ollessa sitä väsymystä on vain niin paljon vaikeampi "hallita". Joidenkin ilta-aamu -yhdistelmien jälkeen sitä on vaan niin kirjaimellisen loppu, että olisi silkkaa hulluutta painella vielä puntille. Eli tiukkana työviikkona salikerrat saattaa jäädä kahteen kertaan viikko ja taas löysänä työviikkona kertoja saattaa tulla jopa neljä. Lepopäiväkin on saanut ihan uudenlaisen merkityksen tässä hetkessä. Enää nimittäin ei lepopäivä ole se päivä, joka on buukattu aamusta iltaan täyteen kaikkea muuta menoa. Oon siis pitänyt aika tiukasti kiinni siitä, että löytyy myös liikuntalepopäivä, joka ei muultakaan ohjelmaltaan ole kovin tiukka. Liikuntalepopäiviä toki tulee entistä enemmän myös siksi, että esimerkiksi työt kuormittaa normaalia enemmän.





Kaikenkaikkiaan kuitenkin salitreenit kulkee varsin hyvin ja sillä saralla on tällä hetkellä oikeastaan menossa jonkinsortin "nousukausi". Ei nyt ehkä ihan varsinaisessa merkityksessään, mutta sinne päin kuitenkin. Kuinka pitkään sä olet treenannut ja mitä? Mikä oli sulle sopivin ja mielekkäin laji raskausaikana?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3