tiistai 31. tammikuuta 2017

Luettua: LIIKKUVAN ÄIDIN HYVINVOINTI. Raskaus ja äitiys.

Joulukuussa ilmestyi Mari Stenmanin kirja Liikkuvan äidin hyvinvointi, raskaus ja äitiys. Itsehän hain kyseisen kirjan heti ilmestymisen jälkeen myös omaan hyllyyn. Kirjassa esitellään sekä raskausajan että synnytyksen jälkeisen aika liikkuvan äidin tiedon tarpeisiin vastaten tämän hetken parhaalla tutkimusnäytöllä. Suositukset perustellaan hyvin ja fysiologiset muutokset esitellään. Itsellä ainakin kirja antoi paljon ajattelemisen aihetta ja kokosi yhteen sen, mitä Stenman on aiheesta kirjoittanut ennenkin.

Itse raskausajan liikuntaan liittyvä osio oli aika pitkälle tuttua asiaa johtuen siitä, että kyseisen ajan tietoa olen hakenut raskauden alkuvaiheessa todellakin paljon. Nyt raskauden loppuvaiheessa myös synnytyksestä palautuminen on tullut ajankohtaiseksi aiheeksi ja pikkuhiljaa enenevin määrin olen tuohonkin osa-alueseen paneutunut. Kuuntele kehoasi kun ei aina kuitenkaan ole se paras vinkki (nimerkillä kuuntelin ja hiihdin 20km murtuneella nilkalla, noin niinkuin esimerkiksi), vaan teoriatieoa on ainakin itsellä ihan oikeasti oltava taustalla. Monet ongelmat kun saattavat tulla esiin vasta, kun on iloisesti vaikkapa juossut sen 15 vuotta synnytyksen jälkeen. Teoriatiedon lisäksi kirja tarjoaa ihan mukavan määrän esimerkkitapauksia ja esimerkkiharjoituksia. Esimerkkiharjoituksia, joista myös todetaan, että ne saattavat tuntua aika naurettavilta ("Ei kukaan urheilija suostu tekemään seinää vasten punnerruksia! Tiedän. Silti ne ovat esillä tämän kirjan liikevalikoimassa".. :D).

Kenelle kirja on hyvä? Kirjassa tieto on koottu maallikolle helppolukuiseksi paketiksi, eli suosittelen kirjaa ihan kenelle tahansa äidiksi tulevalle tai haluavalle. Kaikenkaikkiaan tutkittua tietoa kyseisestä ajanjaksosta tuntuu olevan kuitenkin varsin ohuesti, mutta se lienee ymmärrettävää. Toisaalta taas ihmiselle, joka ei juurikaan perehdy nippelitietoon vaikkapa treenaamisen suhteen, tietoa on varmasti yllin kyllin. Eli se on vähän miltä kantilta ajattelee. Musta kirja sopii ihan urheilijoille, meille kohtalaisen reilusti kuntoileville sekä myös vähän vähemmän liikkuville. Eli ei tarvii olla urheilija eikä edes himoliikkuja hyötyäkseen kirjasta. Lisäksi alan ammattilaiset (terveydenhoitajat ym.) saavat varmasti kirjasta irti omaan työhönsä. Liikunta-asiat kun tuntuvat kuitenkin jäävän aika taka-alalle ja riippua vähän siitäkin, kuinka kiinnostunut ammattilainen itse on tästä osa-alueesta.

Ainoa asia, joka kirjassa hieman hiersi, oli paljon esimerkkinä käytetty Aino-Kaisa Saarinen. Äärinmäisen mielenkiintoista lukea, kuinka hänen raskausaikansa on konkreettisesti sujunut harjoittelun näkökulmasta, mutta ehkä Aino-Kaisa on monellakin tapaa täysin erilaisessa asemassa verrattuna meihin muihin. Kirjassa kyllä kerrotaan, että urheilijan kohdalla esimerkiksi valmennuksen ja terveydenhuollon yhteistyön tulee olla toimivaa. Olisin ehkä kaivannut esimerkkejä ihan tavallisista työssäkäyvistä liikkuvista ihmisistä ja lisäksi vaikkapa Aino-Kaisan raskaudenaikaista seurantaa olisi voinut hieman avata. Luulen kuitenkin, että Aino-Kaisalla on ollut ihan himppasen enemmän kontakteja, kun vaikkapa meillä Jyväskyläläisillä perusterveillä odottajilla (yksi lääkärikäynti neuvolassa vähän keskiraskauden jälkeen, jep). Muutenkaan en voisi olla liikaa korostamatta sitä, että urheilijoiden työ on urheilla ja palautua, eikä tilanne todellakaan ole sama täysipäiväisesti työssäkäyvälle liikkujalle. Tuo jos mikä tulisi muistaa oli raskaana tai ei.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3